Suomeen

Äitini kaatui toukokuun alussa matkalla Isoon Omenaan. Hän päätyi sitten sairaalaan yhdeksäksi  päiväksi. Tilanne alkoi tässä vaiheessa näyttää todella huonolta. Siitä huolimatta vanhempani vakuuttivat, että kyllä he pärjäävät. Isäni kertoi, että muutto oli jo hyvällä mallilla. Muuttomiehet olivat jo tyhjentäneet kellarivaraston ja vieneet yhden kuorman uudelle asunnolle.  Lopulta sain puhelinsoiton pikkuserkultani, joka oli sitä mieltä, että vanhempani tarvitsevat apua muutossa.
   Näin siinä sitten kävi. Minun piti lähteä äkkiä matkatoimistoon lentolippua ostamaan. Yleensä käytän Icelandairia ja lennän Suomeen Islannin kautta, mutta tällä kertaa Deltalla oli halvimmat liput. Piti lentää Amsterdamin kautta.
  17.5.2011 Vaimo ajoi minut Loganin lentokentälle Bostoniin. Matka kentälle meni sujuvasti. Tämä kuuluisa ja veronmaksajille uskomattoman kalliiksi tullut "Big Dig" tai "Central Artery/Tunnel project" helpottaa ainakin minun matkustamistani. Kyseessä on iso tunneliverkosto, jonka tarkoituksena oli siirtää moottoritiet Bostonin alle. Amerikkalaiset usein marisevat, koska he uskovat maksavansa korkeita veroja, mutta minä en valita projektin hinnasta. "Big Digin" takia minä pääsen Loganin lentokentälle suoraan moottoritietä - 65 mailia tunnissa koko matka. Nopeutta  tarvitsee hidastaa vasta puoli mailia ennen terminaalia.  Minun ei enää tarvitse pujotella Bostonin liikenteen seassa eikä murehtia ruuhkista Callahan tunnelissa.